Finnish Bible (1938)

Psalms 118

Psalms

Return to Index

Chapter 119

1

 Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!

2

 Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,

3

 jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!

4

 Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.

5

 Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!

6

 Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.

7

 Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.

8

 Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.

9

 Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.

10

 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.

11

 Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.

12

 Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.

13

 Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.

14

 Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.

15

 Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.

16

 Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.

17

 Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.

18

 Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.

19

 Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.

20

 Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.

21

 Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.

22

 Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.

23

 Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.

24

 Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.

25

 Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.

26

 Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.

27

 Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.

28

 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.

29

 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.

30

 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.

31

 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.

32

 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.

33

 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.

34

 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.

35

 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.

36

 Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.

37

 Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.

38

 Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.

39

 Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.

40

 Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.

41

 Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,

42

 että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.

43

 Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.

44

 Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.

45

 Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.

46

 Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.

47

 Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.

48

 Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.

49

 Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.

50

 Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.

51

 Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.

52

 Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.

53

 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.

54

 Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.

55

 Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.

56

 Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.

57

 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.

58

 Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.

59

 Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.

60

 Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.

61

 Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.

62

 Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.

63

 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.

64

 Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.

65

 Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.

66

 Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.

67

 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.

68

 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.

69

 Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.

70

 Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.

71

 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.

72

 Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.

73

 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.

74

 Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.

75

 Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.

76

 Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.

77

 Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.

78

 Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.

79

 Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.

80

 Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.

81

 Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.

82

 Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"

83

 Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.

84

 Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?

85

 Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.

86

 Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.

87

 He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.

88

 Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.

89

 Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.

90

 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.

91

 Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.

92

 Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.

93

 En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.

94

 Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.

95

 Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.

96

 Kaikella täydellisellä on rajansa - sen olen nähnyt - mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.

97

 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.

98

 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.

99

 Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.

100

 Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.

101

 Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.

102

 Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.

103

 Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.

104

 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.

105

 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.

106

 Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.

107

 Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.

108

 Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.

109

 Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.

110

 Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.

111

 Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.

112

 Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.

113

 Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.

114

 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.

115

 Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.

116

 Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.

117

 Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.

118

 Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.

119

 Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.

120

 Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.

121

 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.

122

 Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.

123

 Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.

124

 Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.

125

 Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.

126

 On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.

127

 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.

128

 Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.

129

 Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.

130

 Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.

131

 Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.

132

 Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.

133

 Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.

134

 Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.

135

 Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.

136

 Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.

137

 Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.

138

 Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.

139

 Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.

140

 Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.

141

 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.

142

 Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.

143

 Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.

144

 Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.

145

 Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.

146

 Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.

147

 Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.

148

 Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.

149

 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.

150

 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.

151

 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.

152

 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.

153

 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.

154

 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.

155

 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.

156

 Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.

157

 Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.

158

 Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.

159

 Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.

160

 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.

161

 Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.

162

 Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.

163

 Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.

164

 Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.

165

 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.

166

 Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.

167

 Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.

168

 Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.

169

 Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.

170

 Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.

171

 Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.

172

 Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.

173

 Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.

174

 Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.

175

 Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.

176

 Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.

Psalms 120

 

 

 

 

HTMLBible Software - Public Domain Software by johnhurt.com

 


Other Items are Available At These Sites: